Rontix

Esittely

Moikka, olen Tiina Jaakkola ja yrittäjä toiminimellä Rontix. Toiminimeni on kunnianosoitus ensimmäiselle koiralleni, Rontille, jonka ansiosta olen pitkän tarinan kautta tässä missä nyt olen. Sen vuoksi myös kotisivujeni ulkoasu on Rontin näköinen. Yritys on ollut toiminnassa ja päätoimeni vuodesta 2011 ja on arvonlisäverovelvollinen. Toiminimen toiminnan alle kuuluu trimmausta, trimmaus-ja agilitykoulutusta, sekä koiratuotevalmistusta käsityönä.

Trimmaan pääasiassa vain nypittäviä karkeaturkkisia rotuja. Opettelin nyppimisen 2001 mummon russelin kanssa. Itselle kotiutui 2004 ensimmäinen westie, Rontti, jonka halusin myös oppia trimmaaman itse. Pari vuotta perästä meille tuli toinen westie jonka kanssa käytiin paljon enemmän myös näyttelyissä ja halusin oppia trimmaamisesta lisää. Olen käynyt rotuyhdistysten trimmauskursseilla ja käynyt myös opissa eri kasvattajilla eri rotujen parissa, mutta edelleen sydän on lähinnä nypittäviä rotuja. Vähitellen ajauduin tilanteeseen jossa löysin itseni yrittäjänä ja vaikka alkujaan tarkoitus oli opetella myös saksittavien ja konetettavien rotujen salat, on nypittävät rodut pitäneet minut niin kiireisenä, että niissä tämä toiminimi pysyy jatkossakin. Koneen ja sakset toki omistan, mutta niillä en tee kuin "alas ajoja" muun rotuisille.


Agilityä aloin harrastaa vuonna 2005 ja kouluttamaan muita hyvinkin nopeasti sen perään eri yhdistyksissä. Rontti ylti urallaan SM tasolle saakka, edelleen ainoana sinne osallistumisoikeudet saaneena westienä. Parhaimmat sijoitukset meille niissä isoissa kisoissa oli 28. ja 32. Rontilla oli pitkä kisaura ja nollia se ehti kerätä kisakirjaansa kymmeneltä eri kalenterivuodelta ennen eläköitymistään. Kroppa sillä menisi vieläkin, mutta heikentyvän näön vuoksi se sai siirtyä nuorison tsemppaajaksi. Myös toinen westieistäni kisasi 3lk:ssa. Westieden perään taloon tuli australiankelpie Hupi (s.2011), joka on Suomen Agilityvalio, Parson Hyrrä (s.2014), joka vasta aloittelee kisauraansa ja australiankelpie Myytti (s.2016). Koirien ja ylipäätään eläinten kouluttaminen on aina kiinnostanut minua ja kun minulla ei vielä ollut koiria, opetin hamstereille ja kesyrotalle erilaisia temppuja. Reiska-rotta osasi mm rapsutta takajalalla kylkeä vihjeestä "kirppu puree", se oli opetettu sille poiminnan kautta, vaikken silloin ollut vielä kuullutkaan naksuttimella kouluttamisesta. Operantti maailma on vienyt mennessään ja vieläkin on paljon kokoajan uutta opittavaa ja omaksuttavaa ja valtava tiedon halu jatkaa sillä tiellä, sekä päivittäin saa uusia ideoita mitä kaikkea sitä voikaan koiralleen opettaa ja hyödyntää sitä mm agilityssä.  Tarjonnan kautta opetettaessa on tärkeää opettaa koira myös ärsykekontrolliin. Oma liikkumiseni on rajallista radalla ja tarvitsen hallistusti ja itsenäisesti suorittavan koiran harrastaakseni agilityä. Mitä enemmän koirien kouluttamisesta olen innostunut sitä vähemmän on kisat jaksaneet innostaa. Niin kivaa kuin se kisaaminenkin on, olen itse onnellisimmillani silti treenikentillä, missä saa kokea onnellista oivaltamista oli se sitten omista koirista ja itsestä tai koulutettavista koirakoista.


Käsityöt ovat myös aina olleet lähellä sydäntä ja pikkutytöstä asti olen näperrellyt yhtä sun toista. Ja mikäs kivempaa kun voi yhdistää sekä näpertämisen että koirat samaan. Omat koirat ovatkin saaneet aika pitkälle kulkea omatekemissä tamineissa ja nyt niitä on tullut tehtyä toiminimen alusta asti muillekin. Käsityöt on vähän niinkuin koiran kouluttaminenkin, vain mielikuvitus on niissä rajana :)